Väitökset isyydestä
Kaila-Behm, A. (1997). Miehestä esikoisen isäksi. Kuopio: Kuopion yliopisto.
Kekäle, J. (2007). Postmoderni isyys ja uskonnollisuus. Tarinallinen näkökulma. Joensuu: Joensuun yliopisto. Teos saatavilla sähköisenä (Joensuun yliopiston verkkojulkaisut)
Elämänmuutos, kuten ensimmäisen lapsen syntymä, on tarinanäkökulmasta katsottuna juonen käänne, johon päähenkilön on tuotettava jatko. Ensimmäisen lapsen syntymä kutsuu jokaista uutta isää pohtimaan omaa isätarinaansa.
Isät käyttävät isäidentiteettiään muovatessaan oman sukunsa ja historiansa isyyteen liittyvien mallitarinoiden lisäksi myös isyyteen liittyviä kulttuurisia mallitarinoita. Isät joko liittyvät näihin tarinoihin tai ottavat etäisyyttä niihin. Kekäle luokitteli miesten isätarinat narratiivisella analyysilla kolmeen ryhmään. Liukumatarinat ovat isätarinoita, joissa positiivinen samastuminen oman isän tapaan olla isä näytti tapahtuneen melko helposti. Toisen ryhmän muodostivat hyppäystarinat, joita Kekäle kutsuu myös kynnys- tai kuilutarinoiksi. Näissä tarinoissa oman isän malli oli koettu joko negatiivisena (kynnys) tai se oli katkennut kokonaan tai ollut siinä määrin etäinen (kuilu), että läheisen isän malli oli jäänyt puuttumaan. Kolmanteen ryhmään kuuluvat isätarinat Kekäle nimesi kriisitarinoiksi. Kriisitarinoissa sinänsä hyvin ja läheisenä alkanutta isätarinaa hallitsi mielenterveysongelmien tai uskottomuuden synnyttämä kriisi.
Kokkonen, S. (2003). Työttömänä isänä perheessä ja yhteiskunnassa. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura.
Korhonen, M. (1999). Isyyden muutos. Keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Kujala, E. (2003). Sodan pojat. Sodanaikaisten pikkupoikien lapsuuskokemuksia isyyden näkökulmasta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Lammi-Taskula, J. Parental Leave for Fathers? Gendered Conceptions and Practices in Families with Young Children in Finland.Saatavilla sähköisenä (Acta Electronica Universitatis Tamperensis)
Työelämän vaatimusten ja stressaavuuden vuoksi monet pienten lasten isät haluavat pitää taukoa töistään. Kyseessä on vanhempainvapaan pitämiseen merkittävästi vaikuttava asia, josta vanhemmat eivät usein kuitenkaan puhu keskenään. Monet isät kertovat perheen taloustilanteen estävän heitä ottamasta vapaata, mutta valinnat perustuvat pikemminkin olettamuksiin kuin laskelmiin.
Taustalla on usein sukupuoleen kohdistuvia asenteita sekä käsitys vanhempien erillisistä vastuista. Vanhempainvapaan jakamisella on seurauksia paitsi asemaan työelämässä, myös palkattomien kotitöiden jakautumiseen. Jos perheessä äiti käyttää koko vanhempainvapaan, vanhemmille muodostuu erilliset kokemusmaailmat ja kotityöt eriytyvät sukupuolen mukaan enemmän kuin sellaisissa perheissä, joissa isä pitää ainakin osan vapaasta.
Yksittäisten äitien ja isien valinnat tapahtuvat politiikan suomien mahdollisuuksien puitteissa, mutta niihin vaikuttavat myös aineelliset olosuhteet sekä ideologiset käsitykset. Nämä seikat voivat muuttua, mutta kehitys kohti molempien sukupuolten symmetrisempää vanhemmuutta edellyttää aktiivisia toimenpiteitä monella tasolla. Perhepolitiikassa tarvitaan isien yksilöllisiä oikeuksia vapaaseen. Jotta isän vastuu lastenhoidosta toteutuisi, tarvitaan työnantajien ja työtovereiden tukea. Myös perheiden arjessa on välttämätöntä pohtia sukupuolten välisiä suhteita ja kyseenalaistaa niitä.
Mesiäislehto-Soukka, H. (2005). Perheenlisäys isien kokemana. Fenomenologinen tutkimus. Oulu: University of Oulu.
Torkkeli, M. (2001). Koulutulokkaiden isät lastensa koulunkäynnin tukena. Helsinki: Helsingin yliopisto, kasvatuspsykologian tutkimusyksikkö.
Muu kirjallisuus (luokittelematta):
Aalto, I. (2004). Kerrottu isyys. Kahden sukupolven miesten isyyskertomuksia. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Isäkirja Mies, Vanhemmuus ja sukupuoli. (2004). Tampere: Vastapaino.
Ilana Aallon ja Jani Kolehmaisen toimittamassa kirjassa 12 tutkijaa lähestyy isyyksiä naistutkimuksen, historian, sosiologian, kasvatustieteen, kulttuuriantropologian ja psykologian näkökulmasta.
Huttunen, J. (2001). Isänä olemisen uudet suunnat. Hoiva-isiä, etäi-isiä [i.e. Etä-isiä] Ja Ero-isiä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Isätoimikunta. (1999). Isätoimikunnan Mietintö. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Juvakka, E. (2002). Miehen Mittainen Isä. Helsinki: WSOY.
Mannerheimin lastensuojeluliitto. (2004). Äiti, Isä Ja Minä - Lapsen Oikeus Vanhempiinsa Lapsen Oikeuksien Päivä 2003. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto.
Paajanen, P. (2006). Päivisin Leiväntuoja, Iltaisin Hoiva-isä Alle 3-vuotiaiden Esikoislasten Isien Näkemyksiä Ja Kokemuksia Isyydestä. Helsinki: Väestöliitto.
Seppänen, J. (2000). Ensimmäinen Sana on Isä. Helsingissä: Otava.
Sinkkonen, J. (1998). Yhdessä Isän Kanssa. Porvoo: WSOY.
Säävälä, H. (2001). Isä Neuvolassa Työvälineitä Ja Ajatuksia Vauvaa Odottavien Ja Hoitavien Isien Kanssa Työskenteleville. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta.
Löytöretki Isyyteen (2001). Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Salmela, Esa (2005). Isälapsiryhmät - vanhasta isyydestä uuteen isyyteen. Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopiston
kasvatustieteen laitos. PDF